Olet tekemässä takakyykkyä (tanko niskassa), kun yhtäkkiä alat tuntea voimakasta kipua alaselässäsi. Joudut lopettamaan sarjan kesken kun vihloo niin vimmatusti. Mikä nyt neuvoksi?

Tämä artikkeli antaa sinulle käytännön neuvoja siihen, miten toimia kun selkä kipeytyy kesken treenin ja mietit että miten tästä jatkaa. Jos haluat tietää tarkemmin että mitä alaselkäkipu on, katso tämä artikkeli. Nämä seuraavat vinkit neuvovat miten toimia jotta pääset mahdollisimman pian takaisin normaalin treenin pariin. Esimerkkinä on käytetty takakyykkyä.

1. Älä panikoi.

Vaikka alaselkäkipu voi olla hyvinkin kova ja säikäyttää, niin on hyvä tietää että 99% alaselkäkivusta ei johdu mistään vakavasta. Se on hyvin yleistä ja lähes kaikki kärsivät siitä jossain vaiheessa elämäänsä. Selkäsi on voinut ärtyä siihen kohdistuvasta kuormituksesta, mutta hyvin epätodennäköistä on että kivun syynä olisi mikään vaurio joka vaatisi lääkäriin menoa. Kipu on hyvin monimutkainen asia, eikä se aina tarkoita että kehosi olisi vaurioitunut. Kipu on ennemminkin suojamekanismi, ja sitä koetaan silloin kun keho kokee jonkin asian uhkaavaksi, eikä se siis kerro oikeasta vauriosta. Tähän suojamekanismiin vaikuttaa myös todella moni asia, jotka on avattu perusteellisesti tässä artikkelissa.

2. Arvioi kuitenkin tilanne.

Onko kivun yhteydessä muita oireita kuten säteilevää kipua jalkoihin, voimattomuutta, tunnottomuutta jaloissa tai nivustaipeen ja takapuolen alueella? Tämä voi viestittää erittäin harvinaisesta (alle kaksi tapausta miljoonasta), mutta hyvin vakavasta tilanteesta (Cauda equina syndrooma), joka voi vaatia pikaista lääketieteellistä toimenpidettä. Oireet on hyvä tunnistaa, mutta kuten mainittu, tämä on hyvin harvinaista. Todennäköisesti selkäsi on vain ärtynyt siihen kohdistuvasta rasituksesta, ja vaikka kipu voikin olla kova, se ei viestitä mistään vakavasta ja paranee itsestään päivissä tai viikoissa.

Selvä, kipu ei johdu siis mistään vakavasta. Mitä sille sitten voi tehdä?

3. Pyri pysymään liikkeessä.

Liikkumisen lopettaminen ei ole tarpeellista, ja tällä voi olla jopa negatiivisia vaikutuksia. Tärkeintä on että pyrit pysymään liikkeessä ja yrität jatkaa harjoittelua, jotta vältät hermoston herkistymisen liikkeeseen. Jos vältät liikettä kivun pelossa, hermostosi oppii että tämä liike on uhkaava, ja alkaa viestittää kipua tätä liikettä tehdessä vaikka mitään oikeaa vaaraa ei olisikaan. Pyri siis jatkamaan liikettä, jotta keskushermosto ei ala kokea sitä uhkana. Pyrkimys on totuttaa keho uudelleen tähän liikkeeseen, mutta voit joutua muuttamaan hieman harjoitetta jotta löydät sen tavan tehdä, joka ei pahenna kipua.

4. Etsi tapa tehdä liikettä, joka ei pahenna kipua.

On tärkeää löytää sellainen variaatio kyseisetä liikkeestä, joka joko ei aiheuta kipua, tai tuntuu hieman tehdessä mutta ei pahenna kipua. Jos treenin jälkeen oireet huomattavasti pahenevat eivätkä helpotu 24 tunnin sisällä treenin lopettamisesta, todennäköisesti teit hieman liikaa liian nopeasti. On ihan OK jos tuntee hieman kipua liikkeessä, mutta jos oireet selkeästi pahenevat, liikettä olisi hyvä hieman muuttaa. Onneksi on olemassa monia vaihtoehtoja joita voit tehdä liikkeen jatkamiseksi.

Kokeile vähentää liikkeessä käyttämiäsi painoja. Löydätkö painot millä voit tehdä kyykkyä ilman että se pahentaa oireita? Jos näin on, hyvä, sillä voit edelleen tehdä liikettä. Selkä on vain mahdollisesti herkistynyt suurempaan kuormaan. Jos vähennät painoja, mutta haluat silti saada tuntuvan treenin aikaiseksi, tässä esimerkiksi tempoharjoittelu voi toimia todella hyvin. Siinä saat pienemmästä kuormasta huolimatta haastavamman treenin, esim. 3 sekuntia alas, sekunnin pysäytys, ja 3 sekuntia ylös. Toinen vaihtoehto on tehdä suurempia toistomääriä. Jatka treenaamista sillä kuormalla mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä, ja nosta pikkuhiljaa painoja takaisin ylöspäin. Oireet tulevat yleensä menemään itsessään lyhyellä aikavälillä ohi.

Jos et löydä kuormaa mikä ei tuota kipua ja pelkkä kehonpainolla tehtävä liike kipeyttää selkää, löydätkö liikkeestä sitä vaihetta missä kipu pahenee? Jos kipu pahenee aivan kyykyn ala-asennossa, lyhennä väliaikaisesti liikkeen liikerataa. Tässä voi toimia esimerkiksi boksikyykky. Jos oireet vähenevät tällä, hyvä. Jatka treenaamista lyhyemmällä liikeradalla ja kasvata liikerataa ajan kanssa.

Jos yllämainituista variaatioista huolimatta takakyykky pahentaa oireita, koko liikettä voi joutua muuttamaan väliaikaisesti. Tilalle voidaan valita monia hyviä vaihtoehtoja joita kuntosalilla voi tehdä, kuten esimerkiksi etukyykky, hack-kyykky, jalkaprässi, askelkyykky jne.. Tee tätä liikevariaatiota tietyn aikaa, jonka jälkeen voit pyrkiä tekemään takakyykkyä uudestaan ilman että oireet pahenevat.

5. Palaa pikkuhiljaa normaalin treenaamisen pariin

Kun olet löytänyt sen liikevariaation mistä lähteä liikkeelle, jatka harjoittelemista ja lähde pikkuhiljaa palaamaan kohti sinulle normaalia takakyykkyä. Kun oireet paranevat ja voit taas lisätä painoja, toistomäärät vähenevät normaaleihin toistomääriisi sekä tempo palaa normaaliin liikenopeuteen. Muista kuitenkin olla kärsivällinen, sillä matkassa voi olla myös alamäkiä. Jos oireet pahenevat, se ei tarkoita että selkä olisi mennyt rikki. Pahenemiselle voi olla monta syytä. Tähän voi vaikuttaa liian nopea progressio painojen tai volyymin kanssa, mutta siihen voi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, huonot yöunet, stressi, ylityöt tai taustalla oleva pitkäaikainen sairaus.

Milloin olisi hyvä nähdä asiantuntijaa?

Näitä askelia seuraamalla oireiden pitäisi hävitä itsestään lyhyellä aikavälillä, eikä ammattiapua tarvita. Asiat eivät välttämättä kuitenkaan mene niin yksinkertaisesti ja vastaanotolle kannattaa tulla jos:

• Et löydä liikettä mikä ei pahentaisi kipua.
• Oireet huolestuttavat.
• Et tiedä miten kivun kanssa toimia ja edetä.
• Kipu pahenee erilaisista yrityksistä huolimatta.

Ota yhteyttä jos tarvitse apua kivun kanssa treenamisessa:

Pitkittyneestä kivusta kärsii noin joka viides ihminen. Se voi huomattavasti rajoittaa elämää ja tehdä jokapäiväisestä arjesta selviytymisen vaikeaksi. Kivun määrä voi vaihdella päivittäin, mikä tekee siitä arvaamatonta ja turhauttavaa. Aina ei edes ymmärrä miksi kipu on pahentunut.

Pitkittynyt kipu ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen asia. On tärkeää ymmärtää, että nämä asiat ja ajatukset joita kuvassa on mainittu voivat vaikuttavaa myös siihen että kipu pitkittyy.⁣
⁣
Kipu on hyvin monitahoinen asia, jonka ymmärtämiseksi täytyy katsoa henkilöä paljon laajemmin kuin vain sitä kipuilevaa aluetta. Ihminen on kokonaisuus, jossa moni asia vaikuttaa kipuun

Miksi kipu pitkittyy?

Yllä olevassa kuvassa oleva sininen viiva kuvaa mitä loukkaantumisen jälkeen tapahtuu. Kuvittele vaikka haava sormessa tai nilkan nyrjähdys. Loukkaantumisen jälkeen alue on hyvin kipeä ja varot tätä aluetta jonkin aikaa. Mutta ajan kanssa haavasta tulee arpi ja nilkan nyrjähdys paranee. Kipu menee siinä samalla ohi. Tämä prosessi saattaa kestää päivistä viikkoihin, mutta voi viedä jopa useamman kuukauden riippuen mistä kudoksesta on kyse.

Kudokset parantuvat, mutta miksi kipu joskus pitkittyy?

Loukkaantumisen jälkeen kipu on hyvin tarpeellinen kehon suojamekanismi, jotta aluetta ei satuteta uudestaan ja sen annetaan parantua. Kudosten parannuttua tätä suojelua ei enää tarvita. Joskus kuitenkin tämä kehon suojelumekanismi jatkuu vaikka kudokset olisivatkin kunnossa.

Kipu on pitkittynyttä kun se kestää yli sen ajan minkä kudokset vievät parantua, joka on yleensä pisimmillään 3-6kk.

Punainen viiva kuvaa tätä tilannetta. Tällöin täytyy katsoa laajemmin niitä asioita jotka kipuun voivat vaikuttaa, eikä vain pelkkää kudosta. Näitä asioita on monia, ja tämä on jokaiselle yksilöllistä. Kun kipu ei mene ohi, täytyy miettiä mitä muuta sillä hetkellä elämässä on meneillään. Esimerkiksi stressi, huolet, ajatukset että kipu viestittää jostain vakavasta, liikkeen välttäminen kivun pelossa, unettomuus, sekä tunteet voivat vaikuttaa kipuun. Kivun pitkittyminen liittyy usein keskushermoston herkistymiseen, eli keho kokee että jotakin aluetta täytyy vieläkin suojella, vaikka näin ei olisikaan. Hermosto pitää kipua yllä.

Mistä tietää että hermosto on ylisuojeleva?

Samalla tavalla kuin minkä tahansa taidon opetteleminen (esimerkiksi jongleerauksen), mitä pidempään sitä harjoittelee, sitä paremmaksi siinä tulee. Kun kipu pitkittyy, hermostokin oppii tuottamaan kipua ”paremmin” ja siitä tulee ylisuojeleva. Tämä tarkoittaa että se alkaa tuottamaan kipua herkemmin vaikka mitään oikeaa kudosvauriota tai vaaraa ei olisikaan.

Kipu on siis kehon hälytysjärjestelmä, joka suojelee meitä mahdolliselta vaaralta. Kipu kertoo että keskushermostomme pitää jotakin mitä teemme mahdollisesti uhkaavana, ja että kehoa pitäisi suojella.

Merkkejä siitä että hermosto on ylisuojeleva:

• Asiat jotka tuottivat ennen vain vähän kipua tuottavatkin nyt paljon kipua.
• Asiat jotka eivät ennen tuottaneet kipua ovat alkaneet tuottamaan kipua.
• Kipu alkaa leviämään, esimerkiksi alaselästä jalkoihin, tai siirtyä toiselle puolelle kehoa. Kipu saattaa myös vaihtaa kokonaan paikkaa.
• Liikkuminen alkaa olemaan vaikeaa ja keho tuntuu jäykemmältä kuin ennen.
• Kipuilevalla alueella tuntuu olevan kova lihasjännitys.
• Voi kokea olevansa normaalia ärtyneempi. Esimerkiksi äänet ja häly alkavat kuulostaa paljon voimakkaammilta, tai henkilöt jotka ovat olleet ennen hieman ärsyttäviä alkavatkin käydä oikein kunnolla hermoille.

Tämä kertoo että hermosto tekee liian hyvää työtä suojellakseen sinua ja on hälytystilassa.

Miksi joinain päivinä kipu on pahempi kuin toisina?

𝐊𝐮𝐧 𝐤𝐢𝐩𝐮 𝐩𝐚𝐡𝐞𝐧𝐞𝐞 𝐦𝐢𝐞𝐭𝐢 𝐬𝐞𝐮𝐫𝐚𝐚𝐯𝐢𝐚 𝐚𝐬𝐢𝐨𝐢𝐭𝐚:

• Onko elämässäsi sillä hetkellä enemmän stressiä kuin yleensä?
• Oletko nukkunut tarpeeksi?
• Onko elämässäsi jotain huolia tai murheita, kuten taloudellisia tai työllisyyteen liittyviä huolia?
• Onko jotain tapahtunut sosiaalisessa ympäristössäsi, kuten konflikteja ihmissuhteissa tai läheisen ihmisen menetys?
• Teitkö jotain mihin kehosi ei ole tottunut? Esimerkiksi kauniin sään ansiosta innostuit lähtemään yltiöpitkälle lenkille jota et ole tehnyt kuukausiin?

Kivun paheneminen saattaa säikäyttää, mutta jos kipu joinain päivinä tuntuu voimakkaammalta, se ei välttämättä tarkoita että olisi tapahtunut vahinkoa tai että tila olisi mennyt huonommaksi.

Miten hermostoa voi opettaa olemaan vähemmän suojeleva?

Kun pitkittynyttä kipua ja hermoston suojelua lähdetään hoitamaan, tavoite on opettaa hermosto suojelemaan silloin kun se on tarpeellista (esim. kun koskettaa kuuma hellaa), mutta ei silloin kun se ei ole tarpeellista (kun tekee normaaleja arjen asioita, kuten kävelee tai kumartuu nostamaan jotain maasta).

Ensimmäinen askel on kivun ymmärtäminen.
Paras tapa aloittaa on oppia ymmärtämään että kipu on monimuotoisempi asia kuin pelkkä vaurio, ja että siihen vaikuttaa moni tekijä. Se miten kipuun suhtautuu vaikuttaa siihen kuinka voimakkaalta kipu tuntuu. Kun ymmärtää kipua paremmin, se lisää myös itsevarmuutta liikkua, vaikka liike saattaakin tuntua aluksi vaikealta.

Liike auttaa.
Kun hermosto kokee jonkun liikkeen (esim. kumartamisen) vaarallisena, se tuottaa kipua sitä tehdessä. Tähän tilanteeseen ollaan usein päädytty kun liikettä on alettu välttämään. Joten on tärkeää lähteä haastamaan kehoa tähän liikkeeseen pikkuhiljaa, ja opettaa että liike ei olekaan vaarallinen. Tässä on usein hyvä käyttää luovuutta, ja voi olla hyvä saada apua ammattilaiselta.

Tärkeää on myös yleinen aktiivisuus ja pikkuhiljaa paluu niiden asioiden pariin jotka kokee tärkeäksi.

Ole kärsivällinen.
Tämä prosessi voi olla hidas ja välillä kipu voi voimistua. On yleistä että lähdetään tekemään liian paljon liian nopeasti, mikä voi hetkellisesti pahentaa kipua. Tämä voi turhauttaa, mutta täytyy muistaa että hermosto yrittää vain suojella, eikä kyse ole uudesta vauriosta. Voi olla että joutuu lähtemään hyvinkin pienestä liikkeelle. On tärkeää myös muistaa että muun muassa ajatukset, tunteet ja mielialat vaikuttavat kipuun.⁣

Miten voin vauhdittaa paranemista?

Tässä muutamia vinkkejä miten paranemista voi vauhdittaa:

• Pysy aktiivisena ja etsi tapa liikkua mikä tuntuu sinusta hyvältä.
• Pyri nukkumaan hyvin, sillä univajeen on näytetty alentavan kipukynnystä, ja siten herkistävän kokemaan kipua.
• Keksi keinoja hallita stressiä.
• Tee niitä asioita joista pidät ja jotka tekevät sinut onnelliseksi. Palaa pikkuhiljaa niiden asioiden pariin mistä nautit.
• Mieti elämäntapojasi. Pystytkö lopettamaan tai vähentämään tupakointia tai alkoholin nauttimista?
• Voit käyttää esimerkiksi kipulääkettä tai hoitoja kivun lievitykseksi jotta se auttaa sinut liikkeelle.
• Älä kuitenkaan turvaudu vain kipulääkkeisiin ja hoitoihin, ja vähennä esim. lääkkeiden käyttöä sitä mukaan kun liikkuminen helpottuu.
• Pysy suunnitelmassa. Tämä prosessi voi viedä aikaa, joten ole kärsivällinen.
• Pysy positiivisena.
• Keskity pieniin voittoihin.

Kivuttomuus ei ole aina hyvä tavoite, vaan keskity mieluummin niihin asioihin mitä pystyt tekemään. Vaikka kipu ei olisikaan hellittänyt suuresti, mutta pystytkin kävelemään pidemmälle kuin aikaisemmin, leikkimään lastesi kanssa pidemmän aikaa kuin viimeksi tai siivoamaan taas talon ilman että se pahentaa kipua, tämä on kaikki edistystä.

Jos olet huolissasi oireistasi, käy ammattilaisen luona tarkistuttamassa tilanne. Esimerkiksi alaselkäkivuista 99% ei johdu mistään vakavasta, mutta oireet voivat säikäyttää ja on hyvä saada varmuus sekä mielenrauha tilanteesta. Kun kaikki syyt jotka vaatisivat lääketieteellistä toimenpidettä on saatu suljettua pois, voidaan hermoston suojelumekanismia alkaa rauhoittamaan.

Jos haluat lukea aiheesta lisää:

Tässä on linkki lyhyeeseen videoon, joka avaa tätä asiaa helposti ymmärrettävällä tavalla:
Uutta tietoa kivusta – alle viidessä minuutissa.

Tässä linkki englanninkieliselle sivustolle, josta löytyy vinkkejä miten pitkittyneeseen kipuun kannattaa suhtautua ja miten sitä voi lähteä myös itse hoitamaan:
Tame the Beast

Alaselkäkipu on jo pitkään ollut eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava oire, joka voi huomattavasti rajoittaa ihmisten jokapäiväistä elämää. Alaselkäkivun esiintyvyys on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja suurin osa ihmisistä kokee alaselkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Et ole siis kipujesi kanssa yksin. Tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään miksi selkään sattuu, ja mitkä kaikki asiat voivat siihen vaikuttaa.

Kipu on monimutkaisempi asia kuin mitä ollaan luultu.

Alaselkäkivun taustalla on harvemmin yksi selkeä aiheuttaja, joka selittäisi mistä kipu johtuu. Monesti kipu saatetaan liittää esimerkiksi tiettyihin asentoihin kuten ryhtiin tai johonkin liikkeeseen, kuten nostamiseen. Nämä voivat kyllä aiheuttaa kipua mm. noidannuolen muodossa, joka itsessään on voimakas lihasspasmi. Kyse ei kuitenkaan ole tietystä ”huonosti tehdystä” liikkeestä, kuten pyöreällä selällä nostamisesta, vaan liikkeestä johon keho ei ole ollut valmis. Myöskään rakenteellisten eroavuuksien kuten ryhdin ei ole todettu olevan yksinomaan kivun aiheuttaja.

Jokin liike tai tapahtuma saattaa laukaista kivun, mutta kipukokemus itsessään on aina monen tekijän summa. Näitä tekijöitä voivat olla muun muassa stressi, väsymys, univaje, huolet ja kova fyysinen rasitus. Kipu on kehon tapa viestittää siitä, että kuormitusta on tullut liikaa. Kuormitus voi olla sekä fyysistä että henkistä, ja tätä voidaan havainnollistaa alla olevan lasimallin mukaan:

Mitkä asiat vaikuttavat alaselkäkipuun?

Alaselkäkivun syytä ei voida todeta kliinisesti tehtyjen testien perusteella, jotka kertoisivat tarkasti että mitkä kudokset aiheuttavat kipua. Poikkeuksena tästä ovat hermoperäiset kivut kuten iskiasvaiva. Siihen liittyy selkäkivun lisäksi myös jalkakipua joka ylittää polven, sekä tuntomuutokset (nipistely tai puutuminen) ja voimattomuus. Nämä ovat kuitenkin harvinaisempia tapauksia (alle 5% alaselkäkipua kokevista), ja valtaosa alaselkäkivusta on epäspesifiä. Tämä tarkoittaa sitä, että kipua tuottavaa yhtä kudosta ei pystytä selvittämään.

Pitkittyneessä kivussa ihminen aistii kipua helpommin kun hermostosta tulee ns. yliherkkä. Ajatukset siitä, että kipu on vakavaa ja merkki kudosvauriosta voi vaikuttaa siihen että liikettä tai liikuntaa vältetään kivun pelossa. Jos jotain tiettyä liikettä aletaan kivun takia välttämään, hermosto ymmärtää että tämä liike on uhkaava ja herkistyy tälle liikkeelle. Tällöin hermosto tuottaa kipua aina kun tätä liikettä koittaa tehdä, vaikka oikeaa vauriota ei olisikaan. Myöskin alhainen luottamus siihen, että onnistuu selviytymään jokapäiväisistä haasteista kivusta huolimatta on näytetty korreloivan pitkittyneeseen kipuun. 

Tärkeässä roolissa ovat myöskin elämäntavat. Muun muassa univaje, liikkumattomuus, ylipaino, tupakointi, ja liiallinen alkoholin juominen voivat vaikuttaa kipuun. Univajeen sekä huonojen yöunien on näytetty alentavan kipukynnystä, ja siten herkistävän kokemaan kipua. Tupakoinnilla on myös näytetty olevan suuri yhteys alaselkäkipuun.

Mitä kaikkien olisi hyvä tietää pitkittyneestä alaselkäkivusta?

Kipu on suojamekanismi, joka varoittaa mahdollisesta vaarasta, eikä kerro tarkasti mitä kudoksessa tapahtuu.

Alla on pari esimerkkiä jotka havainnollistavat hyvin miten kipu ja kudosvaurio eivät kulje käsi kädessä.

”Mies saapui ensiapuun kovissa kivuissa. Hän oli työmaalla astunut 15cm naulan päälle joka oli mennyt kengänpohjasta läpi. Koska pienikin jalan liike aiheutti kovaa tuskaa, hänelle annettiin vahvaa kipulääkitystä, jonka jälkeen naula vedettiin irti kengän pohjasta. Kun kenkä oli poistettu huomattiin että naula olikin mennyt varpaiden välistä, eikä mitään oikeaa vauriota jalalle ollut tapahtunut.”

”Ryhmä ihmisiä teki olkapäiden voimaharjoittelutreenin. He, joilla oli pelkoa olkapäiden kipeytymisestä treenin jälkeen, kokivat oikeasti kipua enemmän ja pidempään treenin jälkeen kuin henkilöt joilla ei ollut pelkoa kivusta.”

On tapauksia, joissa ihminen kokee vakavan loukkaantumisen esimerkiksi urheilussa tai sodassa, mutta tapahtuman hetkellä ei koe lainkaan kipua. Näissä tilanteissa on tärkeämpää päästä siitä tilanteesta pois, jotta ei käy mitään pahempaa tai saavutetaan jokin muu tärkeämpi asia (esim. maali tai voitto urheilussa). Näin tämä tarve ns. yliajaa kipukokemuksen. Kipukokemus siis liittyy kontekstiin, ja siihen mitä kipu merkitsee ihmiselle, eli onko kyse vaarasta vaiko ei.

99% alaselkäkivuista ei ole vakavaa, ja kipu yleensä menee itsestään ohi 2-6 viikossa.

Jäljelle jäänyt 1% tapauksista pitää sisällään tapaturmiin liittyvät murtumat, tulehdukselliset sairaudet kuten selkärankareuma, infektiot sekä syöpäsairaudet. Nämä ovat siis hyvin harvinaisia, ja vaativat aina tarkan lääketieteellisen hoitosuunnitelman. Miltei kaikki tapaukset ovat ns. epäspesifistä, jolloin kivun tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä eikä sitä löydy esimerkiksi röntgen- tai magneettikuvasta. Tämä on hyvä asia, sillä tämän tyyppiselle selkäkivulle on yleisesti hyvä ennuste ja tiedetään miten tällaista alaselkäkipua tulisi parhaiten hoitaa lääkkeettömin keinoin.

Toisinaan kipu toistuu.

On huomattu, että useimmilla alaselkäkipu on toistuvaa, jolloin voi tulla jaksoja milloin kokee kipuja ja jaksoja milloin oireita ei tunneta. Jos kipu tulee takaisin, tämä ei siis tarkoita että jotain olisi sattunut, kyseessä olisi jokin uusi oire tai että aikaisempi hoito ei auttanut. Tämä on täysin normaalia monelle ihmiselle jotka kokevat alaselkäkipua. Tässä tapauksessa alaselkäkipua voidaan verrata mm. migreeniin, ja vaikka syytä tähän toistumiseen ei aina löydy, tiedetään kuitenkin että kyse ei ole mistään vakavasta. Ei siis ole syytä huoleen jos kokee alaselkäkipua jatkossa uudestaan.

Joissain tapauksissa alaselkäkivusta voi tulla pitkittynyttä ja jopa jatkuvaa, joka usein viittaa siihen että hermostosta on tullut ylisuojeleva.

Kuten yllä mainittiin, kivun pitkittymisessä suuressa roolissa on mm. alhainen luotto omiin kykyihin selviytyä kivun kanssa, kivun pelko, sekä liikkeen varominen ja välttäminen. Uskomukset kivun huonosta ennusteesta ja huolestuneisuus vaikuttavat tähän hermoston herkistymiseen. Monet tekijät joista puhuimme ”mitkä asiat vaikuttavat alaselkäkipuun” -kohdassa ovat myös suuressa roolissa.

Kun ymmärtää mistä kipu johtuu, se auttaa vähentämään siihen liittyvää pelkoa.

Kipua pystyy hallitsemaan kun ymmärtää että kipu ei johdu mistään mistä pitäisi olla huolissaan, ja tietää mitä sitä kokiessa olisi hyvä tehdä. Ensisijainen tavoite onkin pysyä liikkeessä. Kun liikkeeseen liittyvä pelko vähenee, se auttaa ihmistä pysymään aktiivisena ja elämään normaalia arkea. Ja kun tietää mitkä kaikki tekijät vaikuttavat kipukokemukseen, voi näitä asioita alkaa työstämään, kuten esimerkiksi kehittämään stressinhallintakeinoja.

Välillä kivussa voi olla vaikea tietää mistä kannattaa lähteä liikkeelle kun kaikki liike sattuu, ja kipu huolestuttaa. Tällöin on hyvä kääntyä ammattilaisen kuten kiropraktikon puoleen, joka auttaa löytämään lähtökohdan liikkumiselle jokaisen tarpeet ja tavoitteet huomioon ottaen, sekä tukee matkalla kipuvapaampaan arkeen.